Yli kymmenesosa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvista suomalaisista on kokenut syrjintää työelämässä vuoden sisällä. Etenkin transihmisten asema on heikko.
”Minulle on lakattu puhumasta, minua on lakattu kutsumasta yhteisille lounaille.”
Näin transsukupuolinen henkilö kuvailee tapaa, jolla työyhteisö kohtelee häntä. Sitaatti on transjärjestöjen tutkimuksesta, joka kartoittaa sukupuolivähemmistöjen kohtaamista työelämässä (2021).
Vastaavia esimerkkejä riittää. Vuoden sisällä töissä on kokenut syrjintää yli kymmenesosa Suomessa asuvista seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvista ihmisistä. Eniten syrjitään transsukupuolisia eli ihmisiä, joiden sukupuoli tai sukupuolen ilmaisu eivät vastaa syntymässä määriteltyä.
Ammattiliittoon asti syrjintäkokemukset eivät kantaudu. Suomessa vain noin yksi kymmenestä sateenkaari-ihmisestä kertoo ilmoittaneensa viimeisimmän häirintäkokemuksensa eteenpäin. Suurin syy on, että he eivät usko ilmoittamisen johtavan mihinkään. Tiedot ilmenevät Euroopan unionin perusoikeusviraston vuonna 2024 julkaisemasta kyselystä.
Sateenkaari-ihmisistä yhä kaapissa
”Jos urakehityksellä oli selkeä ylöspäin menevä suunta ennen kaapista ulos tuloa, nyt joutuu ponnistelemaan, ettei se lähde laskemaan”, kirjoittaa eräs transjärjestöjen kyselytutkimukseen vastannut.
Vuonna 2024 tehdyn EU-kyselyn luvut vahvistavat, että kokemus on yleinen: yli kolmasosa sateenkaari-ihmisistä ei ole kertonut työtovereilleen seksuaalisesta suuntautumisestaan tai sukupuoli-identiteetistään. Toisin sanoen he ovat ”kaapissa”. Tilanne ei ole muuttunut EU:n edellisestä kyselystä, joka julkaistiin 2020.
– Taustalla ovat syrjinnän kokemukset ja epävarmuus siitä, miten kertominen vaikuttaisi omaan asemaan työpaikalla, sanoo Venla Suutari, ihmisoikeus- ja kansalaisjärjestö Setan koulutusasiantuntija.
EU:n keräämät luvut paljastavat, että suomalainen työelämä ei ole vieläkään sateenkaari-ihmisille turvallinen. Venla Suutari kuvaa, että he kärsivät jatkuvasta vähemmistöstressistä. Se on krooninen kuormituksen tila, joka johtuu syrjinnän pelosta. Vähemmistöstressi verottaa jaksamista ja huonontaa työtehoa.
Asenteet kovenevat, huoli lisääntyy
Avoimuutta ei helpota se, että vihapuhe, asenteet ja käytännön toimet ovat koventuneet. Yhdysvalloissa transihmisten oikeuksia on karsittu kovalla kädellä heti presidentti Trumpin kauden aluksi.
Suomessakin osa perussuomalaisten, keskustan ja kristillisdemokraattien kansanedustajista on pyrkinyt kieltämään esimerkiksi Setan vierailuja kouluissa ja vastustanut ”sukupuolineutraalia ideologiaa”. Hallitus torppasi “eheytyshoitojen” kieltämisen, vaikka eduskunta hyväksyi sitä vaativan kansalaisaloitteen. “Eheytyshoidot” pyrkivät muuttamaan ihmisen seksuaali- tai sukupuoli-identiteetin. Asiantuntijat ovat todenneet ne traumatisoiviksi ja väkivaltaisiksi.
Syrjintään on raskasta aina puuttua, jos on itse sen kohde.
– Vielä ei tiedetä, miten nämä asennemuutokset näkyvät työpaikoilla tulevaisuudessa. Sateenkaariyhteisössä ne huolestuttavat, Suutari toteaa.
Pitkällä aikavälillä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet ovat kyllä Suomessa parantuneet. Viime vuonna syrjintää töissä tai työnhaussa ilmoitti kokeneensa kaksi prosenttia pienempi osuus kuin viisi vuotta sitten.
Sukupuolinormi jyrää edelleen
”Alakoulussa keikkatöissä minun sukupuoleni, muunsukupuolisuus, oli opettajanhuoneen vessan kyltissä ”vitsikkäästi” kuvattu alienina”, kertoo transsukupuolinen henkilö kokemuksistaan transjärjestöjen kyselytutkimuksessa (2021).
Suomessa on edelleen vallalla sukupuoli- ja heteronormi. Venla Suutarin mukaan heteroutta pidetään yleisesti normaalimpana kuin muunlaista seksuaalista suuntautumista. Lisäksi esimerkiksi ajatukset eri sukupuolta olevien ulkonäöstä ovat jähmeitä. Transihmiset kokevat eniten syrjintää, koska he eivät aina voi itse päättää avoimuutensa asteesta.
– Ihmiset tekevät oletuksia heidän ulkonäkönsä ja nimensä yhdistelmästä, Suutari selittää.
Syrjintä voi olla syntymänimen itsepintaista käyttöä, muunsukupuolisen henkilön pakottamista naisten tai miesten pukuhuoneeseen tai vaatimusta sukupuolinormien mukaisesta ulkonäöstä.
– Myös vitsejä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä heitetään edelleen.
Näin ei saisi olla. Laki velvoittaa esihenkilöt edistämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta työpaikalla. Työnantaja on vastuussa myös siitä, jos asiakas käyttäytyy syrjivästi työntekijää kohtaan.
Sateenkaari-ihmisten syrjintään pitää puuttua
Työpaikat voivat edistää sateenkaariystävällisyyttä esimerkiksi yksityisillä pukutiloilla ja selkeällä ohjeistuksella häirintätapausten varalle. Hyvä väline toimien listaamiseen on tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Yli 30 työntekijän työpaikoissa se on pakollinen. JHL julkaisi viime syksynä Yhdenvertaisuusoppaan, joka on työntekijälle tietopaketti syrjimättömyyden perusteista.
Venla Suutari toivoo, että syrjiviin puheisiin ja käytäntöihin puuttuisivat ensisijaisesti ne, joita asia ei koske henkilökohtaisesti.
– Syrjintään on raskasta puuttua aina vain sen, joka on syrjinnän kohteena.
Oletko kokenut tai todistanut syrjintää? Keskustele ensin sen kanssa, joka käyttäytyy loukkaavasti, neuvoo JHL:n työelämäasiantuntija Merja Hyvärinen. Seuraava osoite on luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, esihenkilö tai tämän esihenkilö. Jos syrjintä jatkuu silti, ota yhteys liiton aluetoimistoon.
Sekä Hyvärinen että Suutari toivovat, että sateenkaariväen syrjintää raportoitaisiin enemmän.
– Sillä tavalla työelämästä tulee parempi kaikille, Suutari sanoo.
Pride-sateenkaaritapahtumia järjestetään kesällä ympäri Suomea. Suurin on Helsinki Pride kesäkuun lopulla.